Vuonna 2004 tehtiin esiselvitystä piikkiöläisistä ympäristökohteista: pulmista, toiveista ja mahdollisuuksista. Alueellisesti liikuttiin Piikkiön keskustaajaman kaikissa osissa ja yhteenvedossa oli mukana parikymmentä eri pienaluetta. Vuodelle 2005 oltiin etsimässä esimerkkikohteita kunnostettavaksi ja yhtenä ennakkoehtona oli se, että löytyy välitöntä talkoovoimaa oman lähiympäristön parannustoimiin ja että kunnostustyön mittakaava on mahdollisuuksien rajoissa.

Piikkiön pääraitti Hadvalantie jätettiin sovinnolla sivuun, koska vireillä on tiehallinnon pikaisia hankkeita keskustaajamassa. Seulonnan tuloksena päädyttiin kolmeen kunnostuskohteeseen: Kurjenkankareen alue, Pappilanketo ja Piikkiön jokivarsialueet. Kahdella ensimmäisellä alueella tunnistettiin vahva talkoohenki ja jokilaaksoalueen merkitys maisemassa toi sen mukaan. Hankesuunnitelmat tehtiin viime vuoden syksyllä Piikkiö-Seuran ollessa hakijana ja uusi keskustaajaman asukasyhdistys yhteistyökumppanina. Hankkeen virallinen hyväksyntä tehtiin toukokuussa, joten varsinainen toteutusaika jäi loppukesän ja syksyn kuukausille. Sääolot kuitenkin suosivat hankettamme. Lämmin ja kuiva syksy antoi riittävän lisäajan, vaikka aloitus viivästyi alkuperäisistä tavoitteista.

Riukuaidan tekoa Pappilankedolla

Riukuaidan tekoa Pappilankedolla, oikealla aitamestari Erkki Ristisuo. (Kuva: Eila Strang)

Samaan aikaan kunnostustyön rinnalla on jatkettu alueen kehityshistorian kokoamista. Suuri osa piikkiöläisistä asuu tänä päivänä keskustaajaman kylissä, jotka ovat vahvasti rakennettuja ja liikenneväylien hallitsemia. Karttojen ja muiden arkistotietojen avulla on kerrottavissa miten nykyiseen tilanteeseen on asteittain tultu. Tämän tiedon esittäminen havainnollisesti vaatii valtavan taustatyön ja myös hyvät tekniset ratkaisut. Kokoamistyön laajuuden johdosta olemme järjestämässä hankkeelle vielä jatkoaikaa tammi-helmikuulle 2006. Esiselvityksen suunnittelusta tämän hankkeen loppuraporttiin kuluu näin ollen aikaa kaikkiaan kaksi ja puoli vuotta. Toivomme tuloksena olevan edelleen jatkuvan ja laajenevan kiinnostuksen omaa asuinympäristöä ja muuta lähiympäristöä kohtaan.

Ympäristön hoitoa jatketaan vuonna 2006

Kunnostustoimenpiteet alkoivat Piikkiön pappilan vieressä kalliokedolla elokuun viimeisenä viikonloppuna. Keto niitettiin, ja alueelta raivattiin pensaita. Talkoissa mukana olleet saivat tuntumaa myös riukuaidan tekemisessä, sillä kedon eteläosaan rakennettiin aitaa 60 metriä. Ensimmäisen talkoopäivän iltana järjestettiin myös Perhosten yö, jossa sai tutustua loppukesän yöperhoslajistoon.

Pappilankedon lähialueiden asukkaat huolehtivat kedon hoitamisesta jatkossa. Alkuja loppukesällä järjestetään niittotalkoot. Ennen kasvukauden alkua alue haravoidaan. Talkoiden taustatukena on Piikkiön keskustaajaman asukasyhdistys. Kurjenkankareen joutomaita kunnostettiin elokuun lopulta lokakuun loppuun. Asukkaat olivat omaehtoisesti ja erittäin aktiivisesti mukana. Museovirasto on huolehtinut läheisen muinaismuistoalueen hoidosta useita vuosia. Asukkaat raivasivat nyt myös muinaismuistoalueen länsiosia. Hiljalleen laajentunut haavikko on tarkoitus pitää kurissa. Nyt kaulotut haavat kaadetaan parin vuoden kuluttua. Joutomaalta niitettiin kuormakaupalla heinää, ja alue kynnettiin. Radan läheisyyteen istutettiin kuusia.

Kurjenkankareen viherpeukaloilla on ensi kesänä mahdollisuus oman kasvimaan ylläpitoon. Kaikkia viheralueita ei tarvitse muuttaa puistoiksi, mutta niitto pari kertaa vuodessa estää heinikoitumista ja vesakoitumista. Hankkeen aikana huomattiin, miten tarpeellinen ja kätevä apuväline yhden miehen niittokone on. Asuinalueilla on valmiutta niittää läheisiä joutomaita, kunhan on välineitä saatavilla. Ympäristönsuojelutoimelle onkin tehty aloite niittokoneen hankkimiseksi. Pieni satsaus vaikuttaisi etenkin loppukesän maisemiin. Ei enää miehenkorkuista pujoa.

Jokilaakson itärantojen kunnostus alkoi syksyllä. Näkymiä avarrettiin kaatamalla puustoa ja raivaamalla pensaita. Raivausjäte haketettiin ja käytettiin Koroisten koulun alapuoliseen luontopolkuun. Alueella oli myös niittotalkoita. Jokirinteeseen on valmistunut lyhyt luontopolkukierros, mahdollisuus päästä lähelle jokea. Vaihtelevaan maastoon tehtiin portaat, ja rannan ”laguuniin” johtavat pitkospuut. Näin kosteikkoalueellekin voi piipahtaa kuivin jaloin. Kunnostustoimia on ohjannut Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys ry. Yhdistys on koostanut samalla hoitosuunnitelman, jonka ohjeiden mukaan hoitotoimenpiteitä jatketaan. Jokilaaksoa tullaan hoitamaan perinnemaisemakokemusten suuntaisesti. Hoidon myötä jokirinteeseen palautuu tai vahvistuu sen luonnonmukainen kasvillisuus. Niittoa jatketaan, mutta jokilaaksossa kokeillaan todennäköisesti myös kydöttämistä.

Käy myös virtuaaliluontopolulla!